Montag, 24. Mai 2010

Isän matkakertomus

Swellbow

Eräänä keskiviikkoaamuna, huhtikuun 28. päivä, tunsin herättyäni kovaa kipua vasemmassa kädessä kyynärpään tietymillä. Aluksi tilannne tuntui kriisiltä, mutta sitten minulle nopeasti valkeni, että tämähän on mahdollisuus. Hieman yli viikkoa aiemmin oli Hampurin matkani peruuntunut tuhkaksi menneiden lentojen takia. Käynti lääkärillä varmisti asian; kyseessä on sairaslomaa vaativa "swellbow". No okei, jouduin neuvottelemaan pari sairaslomapäivää lisää, mutta vain että olisimme varmoja toipumisesta. Air Berlin kyyditsi keskiviikkoiltana minut Düsseldorfin kautta Hampuriin.

Keväinen Hampuri

Ero Suomen kevääseen oli hätkähdyttävä. Muiden muassa kirsikkapuut kukkivat upeasti ja lämmintä riitti, pahimmoillaan mittari kävi 22 asteessa. Parsasesonki oli (Espanjassa) parhaimmillaan, joten pääsimme nauttimaan kevään ensimmäisistä parsoista. Hyvää oli. Ei tietoakaan räntäsateesta.

Nähtävyyksiä katsomassa

Pikaiselle Hampurin kävijälle voi suositella seuraavaa kävelylenkkiä: Rathausmarkt- Nikolaikirche- Landungsbrücken. Maleksiminen Nikolaikircheltä Landungsbrückenille sujuu mukavasti osittain vanhempien kaupunginosien läpi.
Sunnuntaina kävimme tyttäreni kanssa tutustumassa opastetulla kierroksella raatihuoneeseen. Täpärästi liittoutuneiden palopommilta pelastunut palatsi on todella upea sisätiloiltaan, vaikka kelpaa kyllä katsoa päällisinkin puolin. Raatihuoneen sanoataan symbolisoivan Hampurin varakkuutta, sen tehtävän se kiitettävästi hoitaa. Raatihuoneen tori on myös melkoisen komea, muistuttaa hieman italilaista piazzaa. Kierros raatihuoneessa kesti noin tunnin, ja se järjestyy myös englannin kielisenä.


Hampurin raatihuone.



Raatihuoneen kultainen, kimalteleva portaikko.



Raatihuoneen kultainen vieraskirja, josta Aatun nimikirjoitus sivuineen hienovaraisesti poistettiin ja vietiin kellariin herran käynnin jälkeen, kun sen ei katsottu sopivan keisareiden ja muiden kunnioitettujen vieraiden nimikirjoitusten joukkoon.
































Nikolainkirkko on muistomerkki toisen maailmansodan uhreille, se osoittaa millaista jälkeä pommituksessa syntyy. Voi hieman hiljentyä mietiskelemään kuinka sodasta aina kärsii siviiliväestö.

Satama

Landungsbrücken tarjoaa ihanteellisen mahdollisuuden äimistellä yhtä maailman suurimmista satamista. Melkoisia konttilaivoja purjehtii alvariinsa Elbellä. Tutustumiskohteita löytyy myös, esimerkiksi purjelaiva Rickmer Rickmers sekä pääasiassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille nykyään pyhitetty vanha Elbetunneli. Elbetunneliin pääsee myös autohissillä, mutta tämä tutustumistapa ei sovi ympäristötietoiselle. Joen toiselta puolelta avautuu hieno näköala kaupunkiin päin.
Tällä kertaa teimme kierroksen vielä merikelpoiseen rahtilaivaan Cap San Diegoon. Laivan konehuoneessa riittää nähtävää tekniikasta kiinnostuneelle. Cap San Diegossa oli myös näyttely uudelle mantereelle muuttaneista. Yli viisi miljoonaa muuttajaa kulki Hampurin sataman kautta.
Jos nälkä pääsee yllättämään niin lukuisista ravintoloista ja pikku kioskeista löytyy hintavahkoa purtavaa.


Rahtilaiva matkalla kohti Atlantia pitkin Elbeä.













Teimme myös pienehkön ristelilyn vesibussilla Aussenalster-järvellä. Tällöin tarjoutui mahdollisuus ihastella järven rannoilla etäisesti suurlähetystöjä muistuttavia omakotitaloja. Tällä reissulla meille annettiin myös kielikoulutusta, kun kävimme syömässä schnitzelit erittäin nopean palvelun Alsterpavillon-ravintolassa. Emme kerinneet haastella kummempia tehokkaan tarjoilijan kanssa, tilasimme vain lyhyesti herkkusienileikkeet, niin jopas hän pääsi huomauttamaan selvällä suomella: "Kiitos ja kippis". Jatkoi saksaksi: kuulee heti, että olette Suomesta, liian paljon rrrrrrrrrrrrrrrrr :äää. Eli on kai turha yrittää jallittaa ammattilaisia.


Omakotitaloja Aussenalster-järven rannalla.









Paluu tältä pikaviisitiltä Suomeen tuntui erityisen ankealta, likaisia lumikasoja, räntäsadetta. Ihmetytti miksi kukaan haluaa asua tundralla ja maksaa puoli miljoonaa jostain ränstyneestä rintamakarkuritalosta.