Viikonloppuelämää Hampurissa

Hampurissa maleksiminen on lempipuuhaani. Tänään vietimme lauantaipäivän ulkona kaupungilla. Matkustimme bussilla ja junalla (Gruppenkarte eli ryhmälippu 8,60 euroa pätee koko päivän) ensin Sternschanzelle melko tyylikkääseen portugalilaisespanjalaiseen kalaravintolaan (2 hlö 25 euroa + tippi 2 euroa), jonka tarjoilija oli oikein ystävällinen ja puhelias. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa keskustaan, jossa kiersimme ensin urheiluliikkeitä. Näimme yhden "We want peace in Kenya!"-mielenosoituksen ja yhden turkismyyntiä vastustavan mielenosoituksen ennen kuin jumitimme Thalia-kirjakauppaan Alster-järven rannalle pitkäksi aikaa lueskelemaan kirjoja. Ostin Ayaan Hirsi Alin kirjan Infidel. My life (12,40 euroa). Ehdin jo lukea muutaman sivun ja täytyy sanoa, että melko erilaisista lähtökohdista toiset tulevat tähän maailmaan.

Kirjakaupasta siirryimme Alsterin toiselle puolelle hienostoalueelle Engelchen-kahvilaan, jonka Jamaika-torttupala oli oiva valinta (kokonaiskustannukset 1 espresso, 1 vihreä tee, yksi iso kakkupala 7,90 euroa + 1,10 euroa tippiä). Saksassahan tippaaminen tapahtuu siten, että tarjoilijalle sanotaan mihin laskua suurempaan sopivaan tasasummaan haluaa pyöristää laskun. Opin tämän Deutschelinna-blogista vasta noin kuukausi pari sitten ja tajusin millaisia moukkia olemme olleet, kun olemme tylysti jättäneet tipin pöydälle. "Machen Sie XXX euro" tuntuu toimivan.

Päätimme kävellä kahvilasta satamaan Landungsbrückenille ja hypätä sieltä junaan. Matkan varrella satamaan silmään osui Edel Curry -ravintola (suom. Jalo Curry), joka mainosti itseään das Currywurst Restauranttina. Se oli niin hilpeää, että otin pari kuvaa. Ravintola sijaitsee aivan Hampurin keskustassa, joten se oli melko hienon näköinen toisin kuin ne tavalliset pikaruokacurrywurstpaikat.

Tarjonta ravintola Edel Curryssä oli kuitenkin menun mukaan ihan tuttua samaa mitä työpaikan kanttiinissa eli currywurstia ja ranskalaisia perunoita. Ehkä ne oli jotenkin hienompia ranskalaisia ja makkaroita kuin muissa paikoissa. En tiedä, kun emme kokeilleet. Kanttiinin currywurstissa ei meinaan ainakaan ole mitään jaloa, vaikka osa työkavereista syö sitä joka päivä kanttiinissa, koska se on havaittu empiirisin vuosia kestäneiden kenttäkokeiden perusteella epätodennäköiseksi vatsataudin lähteeksi.

Sellainen päivä tänään. Nyt illalla olisi tarkoitus lueskella aiemmin hankittuja kirjoja ja tehdä punnerruksia. Tavoite on, että saisin tehtyä kerralla 15 punnerrusta vuoden loppuun mennessä. Kuulostaa vähältä, mutta vuoden alussa sain tehtyä vain yhden ja toissapäivänä meni jo neljä^(*. Tavoite on hyvä olla niin alhaalla, että sen ylittäminen tuntuu täysin mahdolliselta, jolloin harjoittelu tuntuu mielekkäältä. T on laatinut jo optimaalisen treeniohjelman jos toisenkin, joten kohta olen yhtä vahva kuin Peppi Pitkätossu.

Laitoin juttuun mukaan hinnat ja tipit, koska ajattelin, että Hampurin hintataso voi kiinnostaa. Toisaalta, nuorten naisten sanotaan tippaavan vähiten, joten olen alkanut viime aikoina tietoisesti antamaan hyvin tippiä ihan vain rikkoakseni muotin.

Tschüss!

^(* Noin tunti postauksen jälkeen selvisi, että neljää mielestäni melko hyvää punnerrustani ei lasketa, koska rintakehän täytyy punnertaessa osua maahan. Typerä sääntö.. Punnerrussaldo siis 0 tähän mennessä. Ehkä se 15 on sittenkin aika paljon. Tästä lähin treeniohjelma punnerruslihasten kasvattamiseksi: Aamulla, töiden jälkeen ja illalla 10 naistenpunnerruksen sarja (polvet maassa ja nämäkin ainakin osa huijauspunnerruksia, eli rintakehä osuu vain melkein maahan). Joinain päivinä taas kokeilen tehdä oikeita punnerruksia niin monta kuin jaksan, jotta tiedetään missä mennään. Lisäksi vielä muiden lihasten harjoittelua ja venyttelyä vähän rennompaan tahtiin. Jos ei tällä ohjelmalla tule nörtille lihaskuntoa, niin ei sitten millään.