Fuusiokeittiö

Samalla tavoin kuin yhtenä päivänä syö thaimaalaista, toisena japanilaista ja kolmantena nepalilaista ruokaa, ei saksalainen kulttuuri kolme kuukautta muuton jälkeen enää tunnu erikoiselta vaan vain erilaiselta. Jos edes siltäkään.

Täydellinen yhtyminen täkäläiseen kulttuuriin ei ole vielä tapahtunut johtuen osittain kielimuurista, joka tosin jo rakoilee kielikurssin ja jatkuvan saksankielelle altistumisen ansiosta. Niin pitkälle on kuitenkin päästy, että bloggaussivuston pystyin saksaksi pystyttämään, mikä selittää saksankieliset tekstit blogissa.

Olen tehnyt viimeisten kuukausien aikana havaintoja saksalaisesta tavasta hoitaa asioita. Rakastan leivoksia, joten aloitan niistä. Joka paikassa täällä on leipomo ja se on sunnuntaisinkin auki. Kuten H sanoi: 'Ei täällä nälkään pääse kuolemaan'. Jos ostaa leivoksia, ne pakataan snagarilta tutulle pahvilautaselle. Niiden päälle laitetaan muutama piirtoheittimen kalvon kaltainen muovilaatta ja komistus lisäkkeineen pakataan paperipussiin. Suomessahan leivokset laitetaan laatikkoon, jonka pinta on liukas. Tahmeat saksalaiset leivokset sen sijaan jäävät kiinni niihin muoveihin. Kuinka epäkätevää!

Olen siis löytänyt itsestäni sen sisäisen valittajan, joka mielessään aina huomauttaa kuinka epäkätevästi täällä tehdään asiat verrattuna koto-Suomeen, jossa kaikki oli aina täydellistä vaikkei ollutkaan. Toisaalta, leivokset ovat olleet pienimpiä huolia tähän mennessä.

Eräs saksalainen tuttu muutti väittelyn jälkeen USAhan töihin Virginia Techiin (kertoessaan uudesta työpaikastaan viime viikolla hän onnistuneesti imitoi ammuskeluääniä sanottuaan yliopiston nimen) ja kertoi, että mukavaa on, 'mutta se on USA'! Kulttuurishokin aiheuttama epätoivo oli selvästi näkyvissä hänen kasvoistaan. Hän sanoi oppineensa paljon itsestään ulkomaille muuton takia. Näin epäilemättä on. Luulen, että tämä hetki, joka meille molemmille on hyvin samankaltainen, on jonkinlainen henkinen murrostila. Olemme molemmat juuri väitelleet ja muuttaneet ulkomaille. Haemme suuntaa omalle tutkimukselle ja elämälle. Kumpi tahansa saattaa heittää meidät toiselle puolelle maailmaa.

Saksa on hieno maa ja vikojen etsimisen sijaan pyrin kirjoittamaan tänne joitain mahdollisesti muitakin ihmisiä kiinnostavia ajatuksia, joita kohtaan työssäni ja elämässäni Hampurissa.