Naisten älykkyysosamäärän on ilmeisesti mitattu olevan alempi kuin miesten. En tiedä miten miehet tilanteen kokevat. Ajattelevatko he ehkä salaa mielessään olevansa naiskollegojaan älykkäämpiä tai matemaattisesti lahjakkaampia. Sitäkö työtoverini alitajuisesti viestitti, kun kertoi minulle naisten olevan parempia kielissä, koska metsästäjäkeräilijäkulttuurissa naiset juoruilivat nuotion ääressä ja kehittivät siis kielen?
T:n kanssa olemme seuranneet mielenkiinnolla Osmo Soininvaaran ja Tiedemiehen viimeaikaisia älykkyyskirjoituksia. Jo aiemmin on Jari Vaarma kirjoittanut siitä, kuinka ihmiset arvioivat helposti oman älykkyystasonsa päin honkia. Olisi mielenkiintoista nähdä tilastoja akateemiseen maailmaan töihin jäävien miesten ja naisten älykkyydestä ja heidän arvioitaan omasta älykkyydestään. Noudattaakohan akateemisten älykkyys kellokäyrää ja onko tutkijoissa enemmän älykkäitä kuin kansassa keskimäärin? Vai jatkavatko älykkäimmät sittenkin teollisuuteen? Entä miten kuviteltu oma älykkyys ja todellinen älykkyys kohtaavat?
Naisten matemaattisesta lahjakkuudesta kiinnostuneet voivat katsastaa Erika Sassin ja Piia Simppasen lyhyen raportin naisten osuudesta teknisillä aloilla. Lähes puolet pitkän matematiikan lukijoista lukiossa ovat naisia. Muutaman pisteen ÄO-ero ei siis liene este naisten matemaattiselle osaamiselle, sillä sen minkä älykkyydessä menetämme, voitamme takaisin harjoittelemalla kovemmin.
Tämän kirjoituksen viilaamiseen käytetyn kuuden tunnin aikana olisin tietysti voinut tehdä jotain hyödyllistäkin, kuten venytellä. Argh.
Sonntag, 18. November 2007
Abonnieren
Kommentare zum Post (Atom)
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen