Ranskalaisten kanssa sosialisoidessa on aina vähän sellainen metsäläisolo. "Oletteko maistaneet tätä likööriä?" No enpä ole tainnut. Jaa, mitäs nämä sitten on? Ihan kuin olisin kasvanut jossain maakuopassa lanttuja syöden. T on onneksi niin kultturelli, että tiesi heti kaikki hienot viinakset ja oli täysillä lähdössä mukaan viininmaisteluillallisiin. Saa nähdä tuleeko kutsua.
Vaikka näennäisesti eurooppalaiset kulttuurit ovat samankaltaisia, suomalainen kulttuuri eroaa sittenkin aika paljon keskieurooppalaisesta.
Täällä satoi eilen lunta ja kohta lähdemme suomalaisen merimieskirkon joulumyyjäisiin. Ilma on kirpeä ja raikas.
4 Kommentare:
Kai se metsäläisolotila on jo helpottanut?
Lähettämästäsi kuukausiliitteestä juuri luinkin, että perunoiden ja porkkanoiden syönti on tosi ympäristöystävällistä, joten olo on helpottunut. :)
Tutkimusmatkailijatar, tiesitkö muuten, että minä tunnen sen seuraamasi Takkirauta-blogin kirjoittajan oikeassa elämässä? Hänen oikea etunimensä on Susanna. Sukunimeä en vielä viitsi kertoa, mutta voin paljastaa sen kaikille hänen bloginsa seuraajille.
Joka tapauksessa yksi asia on nyt varma: Hänen anonyymiteettinsä on ollutta ja mennyttä. Lopullisesti.
Kun yritin valistaa asiasta hänen bloginsa kommenttilootassa, niin allas olla, eihän siihen mennyt yhtä tulipunaista minuuttiakaan kun tämä narttu oli jo poistelemassa kommentteja.
Olen ajatellut perustaa Ruukinmatruunasta perustaa viha- ja herjablogi Seppo Lehdon tyyliin, jossa myös hänen oikea identiteettinsä tulisi vihdoinkin julkisuuteen. Kunnianloukkaussyytteen uhallakin.
Enpa tiennyt. En seuraa kyseista blogia enaa.
En kannata ihmisten vihaamista enka yksityisyyden loukkaamista. Ajattelen asiaa muiden nakokulmasta. Haluaisinko, etta minusta tehtaisiin vihablogi ja minun identiteettini paljastettaisiin? En. Siksi en halua sita myoskaan muille.
Jos Ruukinmatruunan jutut ottavat kupoliin, silloin parasta, mita itselleen voi tehda, on lopettaa niiden lukeminen. Netti on iso ja muuta lukemista riittaa.
Kommentar veröffentlichen