Työpaikka Saksasta hakukoneella ja muuta akateemista jupinaa

Postdoc-tutkija joutuu jatkuvasti etsimään uutta työpaikkaa, sillä yleensä työsopimukset tehdään vain kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi kerrallaan. www.academics.de-osoitteesta sainkin nyt kätevän työkalun uusien akateemisten työpaikkojen etsimiseen Saksassa. Sieltä voi halutessaan löytää niin professorin kuin väitöstyöopiskelijan paikkoja eri puolelta Saksaa. Minulla on nyt vuosi jäljellä työsopimusta, joten uusia paikkoja on seurailtava tarkasti.

Tavallaan houkuttelisi lähteä jonnekin muualle, mutta toisaalta viime viikolla lounasseurani on parantunut niin huomattavasti, että tämä nykyinenkään paikka ei vaikuta enää niin ankealta kuin ennen. Työyhteisö on merkittävä osa työtä ja mukava työyhteisö lisää viihtyvyyttä huomattavasti. Uudistuneessa lounasseurueessa on monia hyviä puolia edelliseen. Ensinnäkin he ovat enemmän ikäistäni porukkaa, toisekseen, puhuvat kanssani, ja kolmannekseen puhuvat englantia silloinkin, kun olen ainoa saksavammainen paikalla. Tämä tietysti vähentää saksanosaamistani, mutta toisaalta lisää mielenterveyttäni. Mikään ei ole niin ikävää kuin olla yksin seurassa.

Saksaa pitäisi kyllä taas petrata. Onneksi kurssi alkaa taas ylihuomenna. Huomenna sen sijaan menemme firman Betriebsausflug-retkelle eli grillaamme Elbe-joen rannalla koko päivän.

Pari päivää sitten olin melkein suuttua, kun tulin töihin siinä yhdeksän jälkeen vain huomatakseni, että joku onneton tahvoaivo oli kolme minuuttia yli kuusi aamulla yrittänyt ensin liikutella laitteeni moottoreita mittaustietokoneella siinä onneksi onnistumatta. Sen jälkeen hän oli ilmeisesti sulkenut mittausohjelman ja vihdoin löytänyt Firefox-logon, josta päässyt surffaamaan ebayn sivuilla vuoden 1993 mallin Audi A3:sta hintahaarukassa noin 2000 euroa. Kaikki tämä selvisi mittausohjelman lokitiedostosta ja siitä, että kaveri ei sulkenut avaamansa Firefox-ikkunaa.

Menin tietysti kärmistyksissäni valittamaan koko laitoksen operatiiviselle johtajalle, että miten joku voi kello kuudelta aamulla tulla selaamaan nettisivuja jollekin mittauskoneelle ja niinpä heti saman päivän kokouksessa hän mainitsi, että kaikkien on syytä lukita mittauskoneet. Samaisessa kokouksessa eräs tutkijanainen piti puheen siitä, kuinka hän osallistui DESYn pr-historian suurimpaan tapahtumaan, jonka avulla hänen mittausasemallaan selvisi minkälainen naisen muotokuva piili van Goghin erään ruohomaalauksen alla. Helsingin sanomissakin oli asiasta noin kymmenen rivin mittainen hyvin lyhyt juttu aiemmin kesällä. Siinä DESYä ei mainittu mitenkään. Monissa muissa maissa tuo oli kuitenkin päässyt ihan otsikoihin ja tuo tutkijanainenkin on ollut haastateltava yksi jos toinenkin kerta. Hänen toimistonsa on aivan minun toimistoani vastapäätä eli melko lähellä tieteen huippua tässä ollaan.

DESY alkaa profiloitua yhä enemmän fotoniosaamisen keskuksena hiukkasfysiikan sijaan. Ehkä muutaman vuoden päästä ihmiset tietävät DESYn samoin kuin he nyt tuntevat CERNin. Mutta vielä siihen on matkaa ("Scientists using a giant X-ray machine found.." eli suomeksi "Jättimäistä röntgenlaitetta käyttäneet tiedemiehet löysivät.." eikä sanaakaan DESYstä koko tekstissä, mutta videossa sentään).